lauantai 9. maaliskuuta 2013

Naurua ja itkua

Aurinkoinen ja kylmä lauantai alkoi perheessämme meidän mittapuun mukaan kovin aikaisin. Ennen seitsemää makuuhuoneeseen tepsutteleva taapero neljä pehmolelua kainalossa on toki hellyyttävä näky, mutta voisi saapua hieman myöhemmin. Ei muuta kun mami sängystä ylös ja sohvan nurkkaan vielä hetkeksi levähtämään. Ison kiitoksen lähetän tällaisina aamuina erään lisäkanavan kehittelijälle ;)

Neidillä alkaa jonkin sortin uhmaikä uhkaavasti nostamaan päätään. Olohuoneesta keittiöön emme pääse nykyisin ilman jäätäviä itkupotkuraivareita, ulko-ovesta puhumattakaan. Arki-iltoihin sijoittuva YH-elämä laajenee aika ajoin myös viikonloppuihin ja välillä tuntuu melko rankalta pyörittää hommaa "yksin". Nostan todella hattua kaikille heille, jotka luovii arjen läpi joka päivä yksin. 

Päivääkään en kuitenkaan vaihtaisi pois. Mikäpä olisikaan ihanampaa, kun oma pieni pyytää laittamaan suosikki musiikkiaan, nappaa sormesta kiinni ja toteaa "äiti tanssimaan". Tai kun huomaa toisen oppineen uuden taidon tai sanan. Kuluneella viikolla oppi niinkin tärkeän sanan kuin "tatutiti" (tatuointi).

Huomenna toivon mukaan pääsemme jo ulkoskin näiden neljän seinän sisältä. Meinaa tuo pakkanen pikkuisen rajoittaa suunnitelmia. Neiti juuri paranemassa taudistaan, joka tuntuu kestäneen enemmän ja vähemmän koko alku vuoden. Mutta sitähän tämä alle 3-vuotiaan päiväkoti elämä on..

Ajattelin huomenillalla suunnata myös ottamaan hieman omaa aikaa joko tanssi- tai Powertunnin merkeissä. 

Opasta mua aurinko..

-H-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti